VUOSI 2004

 05.05.
Me sitten lähdimme vihdoin hakemaan Oonaa, menomatkalla satoi vettä, mutta Lappeenrannassa paistoi aurinko. Siellä ne pienet kirmailivat pihalla kun saavuimme perille :) Oona oli pestykkin ja se oli ihan puhdas. Kun kaikki paperihommat ja ohjeet oli annettu lähdimme kotiin päin.

Minua pelotti, että saas nähdä mitä huutoa se pitää, mutta yllätys oli suuri, kun se vain pari kertaa uikahti vanhan kodin pihalla ja lopun matkaa vain nukkui vaikka matkaan kului aikaa reilu seitsemän tuntia. Pari kertaa pysähdyttiin, ekalla kertaa Oona ei halunnut vettä, eikä käynyt pissalla, mutta kun toisen kerran pysähdyimme käytiin pisulla ja vesi ja muutama napunenkin maistui.

Kun vihdoin päästiin perille kotiin, oli kaikki oonan mielestä jännää..ei se pelännyt, mutta kävi nuuskimassa kaikki huoneet varovasti. Enpäs sitten hoksannut, että peilit voi olla niin jänniä, että niille pitää alkaa murisemaan ja haukkumaan, kellokin oli jo kymmenen illalla:) Iida ei nimittäin välittänyt peileistä yhtään, mutta Oonasta on kiva yrittää kutsua toista leikkiin ja sitten haukutaan kun alkaa tympimään, kun toinen vain matkii..

Ensimmäinen yökin meni tosi hienosti! uikuttanut se ei kertaakaan vaan tuli nukkumaan sängyn viereen heti kun sammutettiin valot, siinä se sitten nukkui, yöllä heräsi kerran ja olisi tietenkin halunnut ulos, mutta olin niin väsynyt etten jaksanut nousta. aamulla lattialla oli pisu ja matolla kakka. muuten se onkin tehnyt tarpeensa ulos, hieno tyttö!

Aamulla käytiin suihkussa ja samalla tuli Oonallekkin "yksinolo" harjoitusta. Yhtään ei vinkumista kuulunut ja kun tulin suihkusta, niin se oli mennyt nukkumaan omalle paikalle! Hirveän paljon se muutenkin tykkää viettää aikaa makuuhuoneessa, omalla pedillä nukkuen. Huomenna aloitetaan kunnolla yksinoloon totuttelu, koska tiistaina pienen pitäisi jo olla yksin puoli päivää..

Ulkona ollaan käyty, mutta vain joitakin kymmeniä metrejä kävelty. Köydessä kulkeminen sujuu ainakin vielä hienosti, ei vedetä yhtään, mutta niin lähellä kuljetaan, että pitää itse olla varovainen ettei astu tassuille

 09.05.
Nyt on jo viisi päivää kulunut, kun Oona muutti meille. Melkeinpä voisi sanoa, että tyttö oli sisäsiisti kun tuli meille, vain pari pisua on tullut sisälle tai oikeammin ovelle, kun itse olen ollut liian hidas, jotta oltaisiin ehditty ulos asti. Oona osaa mennä ovelle pyytämään ulos tai yöllä se alkaa haukkua/vinkua, että hätä olisi.

Ruokinnan muutin kolmeen kertaan päivässä + välipalana piimää, kun ei ruoka maistunut, jos useammin tarjosi. Piimä on kyllä hyvää ja kuppi nuollaan moneen kertaan, että varmasti saadaan kaikki maku talteen.

Ovikellosta Oona ei sano mitään, katsoi vain että mikäs ääni se tuo oli, ja tuli tervehtimään vierasta. Oona tykkää myös katsoa telkkaria, vaikka ennen luulin, ettei koirat näe telkkarin kuvaa, kun Iida ei ole koskaan välittänyt tv:stä mitään. Eilen näkyi jotain kuviouintia, niin Oona meni ihan tv:een viereen ja katsoi jos kuin kauan kuvaa :)

Nyt ollaan käyty jo hieman kauempana "koti pihalta", käytiin pyörätiellä kävelemässä, narussa kuljetaan edelleen mallikkaasti, mutta kun joku tulee vastaan  niin sitten pitää pysähtyä ja istua katsomaan, että onkos tuo pelottava vai ei, yleensä sitten yritetään lähteä perään, jos vastaan tulija ei ala puhuttelemaan:)..yksi koira jo ehti hieman säikäyttää, kun kohdalla yhtäkkiä alkoi haukkumaan, onneksi Oona suostui tulemaan ohi, kun kutsuin ja kehuin sitä. Heti perään tuli toinen koira joka onneksi oli fiksumpi, eikä säikäyttänyt meitä ja Oona sai mielekkäämmän ohitusharjoitukssen.

aamulla Oona sai olla yksin pari tuntia, kun käytiin jussin kanssa koiranäyttelyissä. Oona on vielä niin pieni, ettei päässyt mukaan edes turisti koirana:) ostettiin Onskille shampoota, hoitoainetta, tassukarvasakset, harja+ lelu ja luu:) luu olikin aivan tosi hyvää Oonan mielestä!

 Illalla käytiin minun veljelläni kylässä ja opeteltiin kulkemaan hissillä. hienosti meni, eka kerralla mentiin hissin takaosaan istumaan ja annoin nakinpalasia, ei pelännyt yhtään. Välissä käytiin ulkona ja kun tultiin takaisin, Oona juoksi jo suoraan hissiin:) Kotiin lähtiessä pihalla tapasimme toisen Oona koiran, berninpaimenkoiran, joka kävi hieman haistelemassa meidän Oonaa:) Aluksi Oona ei tiennyt, pitäisikö toista pelätä, mutta kävi lopulta itse haistelemassa toista ja jäi katsomaan kun toinen lähti kotiin:)

 16.05.
Niin on taas reilu viikko vierähtänyt, tosi nopeaa menee aika..oona on ollut nyt neljänä päivänä yksin kun olen itse ollut koulussa. Ainakaan se ei jää uikuttamaan tai haukkumaan oven taakse kun lähden eikä vastaavasta mitään ääntä kuulu, kun tulen. Kun oven avaa, niin onski vönkii ja venyttelee makuuhuoneesta, eli luultavasti ottaa aika rennosti päivät :) Pitänee vielä naapureilta kysyä, että kuuluuko päivällä mitään ääniä..eivät ainakaan vielä ole valittaneet:)

Kävimme nyt viikonloppuna Alavieskassa minun kotona katsomassa Iidaa ja muita eläimiä. Auton kyyti alkaa jo olemaan Oonalle rutiinia, ja yleensä se alkaakin heti nukkumaan kun päästään liikkeelle. Minua hieman pelotti, että kuinkahan iida suhtautuu Oonaan, kun se on hieman arka yksilö ja niinhän se oli, että Iidaa pelotti energinen pentu, joka olisi halunnut heti alkaa leikkimään ja kun Oona yritti pyytää iidaa leikkimään tämä alkoikin murista pennulle. Eihän Oona ymmästänyt, että sitä pitäisi silloin vähän varoa toista vaan yritti vaan mennä lähemmäs. Pidettiin haukkuja sitten silmällä koko viikonloppu ja oona sai leikkiä meidän muiden kanssa:) Ei Iida vihainen ollut, vaan murisi silloin kun oona tuli liian lähelle, muuten se meni aina Oonan perään katsomaan, että minne se nyt meni ja jos mentiin Oonan kanssa pihalle, niin senkin piti päästä ulos, joten eiköhän ne vielä toisiinsa totu kun Iida saa rauhassa tottua ajatukseen, että pentu tuli jäädäkseen:). Onhan Iida ollut perheen ainoa koira jo 8,5 vuotta ja kaiken lisäksi arka ja epäsosiaalinen tapaus, joten uskoisin että "hiljaa hyvää tulee"

Hauskaa Oonalla oli, kun pääsi vapaana juoksentelemaan pitkin pihaa, kun eihän täällä Oulussa oikein voi, kun pyörä/autotie menee ihan lähellä. Harjoiteltiin myös hieman luoksetuloa ja se sujui kyllä hienosti! Kun huusi tyttöä, niin tämä kiisi korvat putkella luokse:) Ensi kerralla pitää ottaa kuviakin, jotta saadaan niitä tänne sivuja koristamaan!

Viikonlopun aikana Oona tapasi myös meidän Topi-kissan ja Hilla-hevosen, Topin kanssa ei vielä annettu tehdä lähempää tuttavuutta, mutta hillan kanssa nuuskuttelivat toisiaan, eikä kumpaakaan pelottanut :)

 24.05.
niinhän siinä kävi, että otin kyllä kuvia viikonloppuna, mutta siellä ne ovat koti koneella..Oona taas nautti kun pääsi irrallaanjuoksemaan pitkin pihaa. Ihastui se meidän yhteen vanhaan palloon ja kanteli sitä pitkin pihoja. Kävimme taas hakemassa Oonan kanssa hilla-heppan laitumelta ja Oona nuolaisi Hillaa turvasta, suloinen! iidan kanssakin tultiin paremmin toimeen, kun Oona alkaa tajuamaan, ettei Iida halua leikkiä. Välillä kuitenkin kun jäivät "kaksistaan" oli Oonan pakko käydä kokeilemassa, joskos se Iida kuitenkin tulisi leikkimään..

Otimme kuitenkin kameran lainaan ja tulomatkalla kävimme Kaverini Marikan pojan Jeren 2-vuotis synttäreillä. Heillä asuu myös oonan kaveri Tessa-rotikka :).Jeren kanssa oona tulee todella hyvin toimeen, se kyllä tykkää lapsista..ja Jere saa "kiskoa" Oonaa karvoista melkein miten vain, eikä se edes vinkaise, mutta heti jos minä sitä hieman komennan ja otan partakarvoista kiinni, niin voi kauhea, että ottaa muka kipeää..

Tänään käytiin eläinlääkärissäkin rokotuksilla ja Oona hurmasi heti kaikki:) Oonaa ei pelottanut mikään, ei "iso"liikenne keskustassa, eikä lääkärissäkään pelätty. Puntarilla käytiin ja se näytti 10kg, lääkäri-täti kopeloi Oonan ja kehui hyvin kehittyneeksi:) Turkkiakin kehui kauniiksi..Oona ei edes huomannut kun rokotuspiikki laitettiin. Itsellä on hieman huonoja kokemuksia, kun yksi eläinlääkäri on saanut Iidan pelkäämään lääkärissä käyntiä, kun toheloi piikin kanssa niin että se oikeasti sattui koiraan. No onneksi tämä eläinlääkäri oli niin hyvä kuin häntä oli kehuttukin! Kuukauden päästä uudelleen:)

27.05.
Kävimme ostamassa Onskille ruokaa, josta se näyttää tykkäävän hurjan paljon. Pitää vain pitää vaatehuoneen ovi kunnollakiinni, kun muutaman kerran se on ollut melkein pää pussissa menossa syömään niitä. hyvähän se on jos maistuu:) ostettiinsamalla reissulla semmoinen kong-lelu..alkuun meinasi olla vaikeaa tajuta miten se toimi, mutta kun oona sen tajusi, niin se on ollut kyllä mieluinen lelu..kunhan vain sisällä on jotain:)

Käytiin myös linja-autoilemassakin! ensin meinas pelottaa mennä edellä outoon ja isoon autoon, joten autoin hieman (kun takana oli jonoakin) kun päästiin istumaan, istutin oonan jalkoihini ja siitä se sitten katseli kun ihmisiä tuli bussiin, loppu matkasta alkoi väsyttämään ja Oona pisti nukkumaan. Hurjan pitkäkin matka oli, kun

sivu kesti n.10min. Käytiin eläinkaupasta ostamassa luita ja jouduttiin kävelemään sillankin yli. Ensin Oona oli menossa katsomaan kaiteen luo, mutta kun huomasi, että sinnehän voi tippua:) niin tuli kävelemään toiselle puolella. Ei taaskaan pelätty vaikka autoja meni koko ajan vieressä. Tulo matka meni yhtä hyvin, Oona makoili melkein koko ajan, mutta kuunteli kaikki äänet tarkasti. Ilma oli ihana, vettä satoi ja arvata saattaa, että koira oli kurainen kun vielä bussin lattialla makoili. Kävimme sitten suihkussa kun päästiin kotiin ja sitten Oona saikin palkkioksi luun, jota järsi niin kauan, että uni tuli...

6.6.
Tänään kävimme Kalajoella koira mätsärissä. Kun pääsimme perille oli kisa jo käynnissä, Oonahan ei vielä pystynyt osallistumaan, kun ikäraja oli 5kk. Eli mentiin vain katselemaan ja käyttäytymistä opiskelemaan isommissa tapahtumissa. Aluksi Oonaa meinasi hieman jänskättää, kun joka puolella oli koiria ja ”haukku-ääniä” ..nopeasti se kuitenkin rauhoittui ja alkoi nukkumaan jaloissani. Käveltiin sitten hieman lähemmäs kehää ja kävimme katsomassa myyntipöytääkin. Oona tutustui hieman toisiin koiriinkin ja yllätti kun ei ollutkaan heti pomottamassa niin kuin kotona Iidaa. Kävi se kuitenkin nuuskimassa jos joku tuli sen luokse, mutta ei itse repinyt remmissä toisten tykö…yhden labbiksen kanssa yritettiin leikkiäkin, mutta naruissa kun olivat, niin eipäs siitä oikein mitään tullut.. Lopuksi kävimme ostamassa Onskille ison luun:)

14.06.
kävimme viikonloppuna Oulussa katsomassa vieläkö Oona muistaa ”kodin”, ja hyvinhän se muisti. Heti kun päästiin autosta ulos se hoksasi, että nyt ollaan kotona ja veti hirveällä kiireellä ovelle ja suoraan sisälle häntä heiluen. Koko illan se jyrsi luuta, niin että siitä oli pois lähtiessä vain tynkä jäljellä. Muutenkin Oona oli tosi rauhallinen koko ajan, oli varmaan iloinen, kun sai olla ihka omassa talossa ilman, että sitä tarvitsee jakaa kenenkään kanssa:) kävimme myös pikaisesti tervehtimässä Tessa-koiraa..

Sunnuntaina kävimme Nivalassa työhevoskisoissa Oonan kanssa. Siellä nähtiin paljon heppoja ja ihmisiä ja taas Oona sai uusia ”kavereita”, kun kaikki halusivat silittää ja rapsuttaa sitä..Oona oli taas hienosti ja alkoi nukkumaan aina kun jäätiin jonnekin aidan viereen pidemmäksi ajaksi. Se jopa heti hoksasi mennä varjoon, kun laitoin villatakin aidalle niin, että siitä tuli varjoa. Yhdesti se nukahti niin sikeästi, että jouduin kantamaan sen seuraavaan paikkaan kun ei muka jaksanut nousta:)Tosi paljon tuli ihmiset kyselemään, että mikäs koira se tuo on ja useat veikkasivat partikseksi, mutta osa jopa tunnisti heti lammaskoiraksi! Tapasin myös yhden lammaskoira-ihmisen jonka kanssa tuli rupateltua tovi. Arvatakin saattoi, Oona nukkui illan ja yön jopa niin hyvin, että minä heräsin ennen Oonaa!

16.06.
Kävimme näyttämässä Oonaa Piialle, jolla on myös Grey Coats kasvatti, lammaskoira- Ronja ja collie- Minni. Päästin Oonan suoraan irti autosta ja oona hieman säikähti, kun tultiinkin uuteen paikkaan ja vielä koiratkin alkoi haukkumaan.. otin sen sitten naruun ja Piia lähti hakemaan Ronjaa.. kohta koirat tulivatkin ja Onski parka säikähti, kun kaksi isoa koiraa tuli yhtäkkiä haistelemaan.. Minni oli irti, mutta Ronja narussa, kun on vielä hieman leikkisä:) päästin Oonan irti melkein heti ja heti se meni Ronjaa haistelemaan.. päästettiin sitten myös Ronja irti ja hyvin tulivat heti toimeen.. Oona aluksi hieman aristeli ja juoksi toisia karkuun, mutta kun hieman rohkeutta tuli lisää, niin lopuksi mentiinkin niin, että Oona jäljesti  Ronjaa, eikä antanut sen edes levähtää.. Kotiin piti lähteä, kun hyttysiä tuli niin paljon, että katsojia alkoi haittaamaan:)

18.06.
Eläinlääkärissä rokotuksilla.. kaksi piikkiä laitettiin eikä kumpaakaan huomattu:) painoa oli 13,4kg

20.06.
Oona osaa jo hienosti istua ja odottaa ruokaa niin kauan että annan luvan syömiseen. maahan meno onnistuu jos näytän kädellä maahan, mutta ei vielä osata pelkästä käskystä mennä maahan. Tänne käskyä totellaan yleensä heti ja tullaan vauhdilla luokse, mutta aina joskus on muka jotain jännää ja joudun kutsumaan pari kertaa

23.06.
Oona kävi sitten uimassa eilen.. meillä on pihalla pieni lampi ja siellä suihkulähde, joka tietenkin kiinnosti Oonaa niin, että olisi halunnut tutustua lähempää.. Sinna huomasi ikkunasta, että Oona käveli lammen rannalle ja minä juoksin ovelle sanomaan isälle ja äidille, etteivät anna Oonan mennä lammen rantaan, mutta samalla kuului molskahdus ja räpiköiminen ja kohta luokseni juoksi hieman hämmentynyt ja märkä koira. Sainpas sitten vielä käydä suihkussa koiran kanssa ja nukkumaan meno hieman venyi.. Iidan ja Topi-kissankin kanssa tullaan jo ihan hyvin toimeen. Kumpikin vielä hieman pelkää/välttelee Oonaa, mutta jopa kisu antaa Oonan haistella ja nuolla itseään:)

27.06
Oonan eka pesu näyttelyihin.. koko pesu ja kuivaus kävi kyllä työstä, kun pesussa laitettiin vastaan ja kuivauksen aikana tassuja ei olisi saanut kuivata ja kuivaajan ilmaa yritettiin ottaa kiinni.. onneksi Jussi oli apuna pitämässä koiraa, kun kuivasin sitä. Sitten ajattelin, että Oona olisi pesun ja kuivauksen jälkeen niin väsynyt, että se nukkuisi ja voisin leikata tassukarvat helposti, olin väärässä.. kauhea vänkääminen ja vastustelu! kynnet Oona antaa leikata todella hienosti, mutta tieten kylmät sakset tassua vastaan ei ole kivan tuntuista. No, etutassut saatiin leikattua ja päätettiin että takatassujen karvat lähtevät toisena päivänä:)

04.07.
Oonan ja minun ensimmäiset näyttelyt eli erikoisnäyttelyt ovat takana päin! vettä satoi kaatamalla koko päivän ja koirat olivat märkiä jo ennen kehään menoa. Ensin mentiin kaikki neljä minityttöpentua yhtä aikaa ja silloin Oona juoksi todella nätisti, malttoi ravata vierellä. Sitten tuomari arvosteli kaikki yksitellen, Oona antoi tuomarin ”kopeloida” itsensä hyvin ja näytti hampaatkin mallikkaasti, yksin juoksu ei sitten onnistunutkaan ja oli semmoista ”homppupomppua”  eikä tainnut yhtään raviaskelta ottaa:) no seuraaviin näyttelyihin onkin aikaa harjoitella! ihan kohtalainen arvostelu saatiin(voi käydä lukemassa tuloksista) vaikka sijoituttiinkin vasta neljänsiksi, ja saatiinhan me hieno vihreä ruusuke! Hyvä kokemushan tuo oli, tietää ainakin miten varautua vesisateeseen:):

 12.07.
Kävimme lauantaina Match show’ssa, kun se oli niin lähellä. Päästiin mukaan vaikka Oona ei vielä ihan viittä kuukautta olekaan. Saatiin pariksemme mustaterrieri Rosi joka oli tosi upea. Oona ei malttanut juosta yhtään vaan yritti ottaa numerolappua kiinni ja pomppi taas joka suuntaan. Tuomari kuitenkin kehui liikkeitä eikä löytänyt kummastakaan virheitä, Rosa vei kuitenkin punaisen nauhan:) Menimme sitten istuskelemaan ja Jussi ehdotti että lähtisimme jo kotiin, kun sinisen saaneet pennut eivät päässeetkään uudelleen kehään kuten luulin, halusin kuitenkin jäädä katsomaan muiden menestymistä kun ilmakin oli niin kaunis. Sitten kun kaikki punaiset olivat kisanneet huudettiinkin kaikki sinisen saaneet kehään.. tuli hieman kiirus, kun Oona oli sotkenut itsensä pyörien ruohossa ja olin vaihtanut jo toisen taluttimenkin.. hyvin kuitenkin kerettiin ja yllätys oli suuri, kun tuomari valkkasi meidät n. 20 koirasta neljän joukkoon ja vieläpä ykkösiksi!! saatiin hieno ruusuke ja 10kg ruokaa.. sitten vielä jäätiin BIS- kehään ja sijoituttiin toiseksi ja taas ruusuke ja 15kg ruokaa ja upea pokaali:) Oona juoksi aivan upeasti, koko ajan vierellä eikä hyppinyt yhtään! varmasti katsoi toisista koirista mallia, hyvä niin :)

21.07.
Kävimme Alavieskan raviradalla harjoittelemassa näyttelykäyttäytymistä pienellä porukalla. Juoksu meni ihan kohtalaisesti, Oona malttoi juosta rinnalla, niin että välillä naru oli löysälläkin:) ja se antoi kopeloida itsensä hyvin ja näytti hampaatkin mallikkaasti. Onhan sitä kyllä harjoiteltukin, tuota hampaiden katselua, kun pitää joka välissä kurkkia, että joko ne maitohampaat on irronnut:) Oonahan kävi eläinlääkärissäkin, kun katsoin, että oikeat kulmahampaat puskevat kovaa vauhtia eikä maitohampaat edes liikkuneet yhtään. Noh, Alavieskan ell. sanoi heti, että ne täytyy ottaa pois ja käski varata ajan viikonpäähän. Minä tietenkin säikähdin ja yritin soittaa aikaa samalle päivälle jonnekin muualle, kun Alavieskaan en sitä ”leikkuutettavaksi” halunnut viedä. Sitten Ulla onneksi soitti ja rauhoitteli, että kyllä ne hampaat lähtee ja vasta 6kk ikäisenä aletaan poistamaan jos ei siihen mennessä ole vielä irronnut. Tällä hetkellä enää toinen yläkulmahammas on ”tiukasti” paikoillaan ja muut ovat jo tippuneet:) Taisi kyllä auttaa kun ostin Ylivieskan näyttelyistä Oonan ”herkkuluita” ja niitä kun se kalusi niin samana päivänä tippui kaksi hammasta:)

Narussa kulkeminen on nyt kesällä jäänyt aika vähille, kun on niin helppo vain lähteä pihalle ja Oonakin saa riehua vapaasti, niin ei tarvitse remmissä kiskoa. Äiti kyllä kävi sen kanssa ”lenkillä” kun sillä oli loma ja siinä tuli harjoitusta ja kohtahan me mennään taas Ouluun, niin siellä ei sitten voikaan juoksennella irrallaan ihan missä tahansa.

31.07.
Lopulta kaikki hampaat tippuivat ilman lääkärille menoa:) ja uudet hienot hampaat kasvavat vauhdilla..narussa kulkemiseen yllätyin, Oona osaa kulkea todella hienosti narussa ilman vetämistä ja autojen ja pöyräilijöiden paimentaminen loppui ensimmäisestä kiellosta:) myös toisten koirien ohitukset sujuu! täytyy kyllä myöntää, että olen todella ylpeä Oonasta kun se osaa käyttäytyä noin hyvin viiden kuukauden ikäiseksi! noh, taitaa sitten "murros iässä" kostautua:)

21.08.
Oulussa oli match show ja ajattelimme, että jos hyvä ilma sattuu, niin käväisemme siellä. Aamulla paistoikin aurinko ja niin lähdimme ilmoittautumaan. Oona oli ihan hienosti, mitä nyt halusi kaikki tervehtiä:) pari kehässä ei maltettu juosta oikein hyvin, mutta niin se oli viime kerrallakin, että homppupompuilla mentiin eteen päin. Tuomari tutki tällä kertaa koirat todella hienosti, kopeloi kaikki paikat ja tarkasti hampaat. Kehästä pääsimme pois punaisen nauhan kanssa. Punaisten kehässäkään oona ei malttanut montaa raviaskelta ottaa ja jouduttiin pysähtymään pari kertaa jotta hieman rauhoittuisi..no, hyvä kuitenkin, ettei ihan päättömästi vetänyt, mutta taitaa meillä nyt alkaa harjoitteleminen oikeisiin kehiin, että tuomarit näkee myös liikkeen. Lopulta tuomari valkkasi meidät kolmanneksi parhaaksi. Kun pääsimme kehästä alkoi satamaan ja niin lähdettiin sitten pois, eikä jääty katsomaan kisoja loppuun.

Illalla mentiin Vaalaan kavereitten mökille, jossa Oona sai uuden koirakaverin, Sirun (kuva koirakavereissa). Alku jännittämisen jälkeen koirat juoksivatkin pitkin pihaa, niin että tällä kertaa Oona oli se jota ajettiin takaa:) Veteen Oona ei mennyt, vaikka Siru kävi välillä uimassa..en tiedä sitten olisiko tullut jos olisin itse mennyt edellä, kun kuitenkin tassut kasteli. Nuo koirat on sitten hienoja eläimiä, koko ajan joku koirista vartioi Jereä varsinkin, jos Jere meni veden lähelle, kai tuolla Oonallakin jotain viettiä on kun "paimentaa" lapsia, vaikkei pyöristä ja autoista mitään välitäkkään..

16.09.
Ihana syksy ja kurakellit..kurapuku odottaa tuossa päydällä, kunhan saisi vain aikaiseksi ottaa kone esiin ja ommella se valmiiksi. Kävimme pari viikkoa sitten Jussin mummolassa poimimassa mehumarjoja ja kävimme Oonan kanssa tutustumassa lehmiin:) miksi sitä kameraa ei ole koskaan silloin mukana kun sitä tarvisi? Oona oli aivan mahtava, kun takajalat pysyi paikallaan ja etujaloilla venytti itseään lähemmäs..hieman meinasi jänskättää! Sitten kun pääsi haistelu etäisyydelle, niin yhtä lehmää piti yrittää napata turvasta kiinni, lehmä sitä ei kyllä huomannut, mutta varmuuden vuoksi Oona lähti karkuun :D Kävi se sitten nuuskimassa sen samaisen lehmän turpaa ja sai pusun lehmältä..

10. päivä aloitimme koirakoulun! ensimmäisellä kerralla käytiin läpi; istu, maahan, seiso, kontaktin ottaminen, luokse tulo ja lopuksi ohitus harjoitus. Eipäs ollut ongelmia kun kaikki jo osattiin, paitsi se ohittaminen meni "vähän" vetämiseksi. Luokse tulo otettiin vain parin metrin päästä, mutta ensikerralla päästään kokeilemaan pidemmällä matkalla!

Oona vaihtaa kovaa kyytiä pentukarvaansa ja tuntuu että se on harjauksen jälkeen samantien takussa..Olen käynyt sen turkin viikoittain kahdessa osassa läpi metallikammalla ja samalla ollaan leikattu/tarkistettu kynnet.

 29.09.
Kävimme 19.9. Himangalla (Jussin kotipaikka) mätsärissä ja kotiin tuomisina mukaan lähti hieno pokaali, kun Oona sijoittui neljänneksi punaisissa pennuissa:) Tallityttöni Sari oli myös mukana harmaan hirvikoiransa Ticon kanssa ja sijoittui isojen koirien punaisten kolmanneksi! Käyttäytyminen pari kehässä oli huonoa, kaikki hajut olisi ollut paljon mielenkiintoisempia kuin juokseminen eikä ravista ollut tietoakaan, mutta sitten punaisten kehässä malttoi keskittyä vähän paremmin ja muutama ravi askelkin tuli, mutta jouduin itse "kävelemään" tai muuten Oona taas innostui pomppimaan:). Koirakoulu alkaa kohta olemaan lopuillaa, vielä kaksi kertaa, emmekä pääse niistä toisella kerralla. Hirveästi emme uutta ole oppineet, mutta on Oona jonkin verran rauhoittunut ja viime kerralla onnistui jo ohittaminen hienosti:) Lenkeillä narussa kiskominen on jäänyt nyt melkein kokonaan pois, mutta välillä pitää kokeilla josko sittenkin pääsisi nopeampaa eteenpäin, mutta sellainen spurttailu on onneksi loppunut.

Oona pääsi myös pitkästä aikaa koko pesulle, kun tulevana viikonloppuna on meidän periaatteessa ensimmäiset oikeat näyttelyt.. kolmisen tuntia siinä meni kun pesulta tultiin ja turkki oli kuivattu. Oona oli ihan raukka kun oli märkänä, eikä oikein tiennyt miten olisi ollut:) Kuivaus sujui paljon paremmin kuin edellisellä kerralla, eikä apua tarvittu kuin pään kuivaamisessa, kun se ei muuten pysynyt ollenkaan paikoillaan..tiedän, harjoituksen puutetta ;) Operaation jälkeen Oona pääsikin possunkorvan kimppuun! kurapukukin valmistui ja tietenkään nyt ei ole satanut, että pääsisi sitä testaamaan..no, eiköhän noita märkiä ilmoja ole vielä tulossa:)

03.10.
Näyttelyt takana päin, päivä oli mukava ja ilmakin kuiva joten Oona ei sotkenut itseään näyttelypaikalle mennessä. Oona alkoi vetämään narussa heti kun autosta ulos pääsimme..oli niin paljon kivoja hajuja ja koiria joka puolella. Ajattelin, että saapas nähdämikä veto on taas kehässä päällä..no, kehän laita oli tietenkin häkkejä täynnä, joten emme päässeet ihan kehän lähelle, mutta hieman sivummalla oli kiva paikka jonne häkki pystytettiin. Hieman tuo jännitti, kun Oonan velipoika ei päässytkään näyttelyihin ja jouduttiin ensimmäisenä kehään..nämähän olivat periaatteessa ensimmäiset ihan oikeat näyttelyt meille kummallekkin! ja kun en oikein ole perillä noista säännöistä ja siitä miten kehässä mennään. No Oona sitten päätti yllättää positiivisesti kehässä ja sen käytös oli kyllä lähes kympin luokkaa. Se ravasi vieressä löysällä narulla ja seisoi mallikkaasti ja saipa tuomarinkin nauramaan, kun tervehti häntä niin iloisesti häntä heiluen:) olen kyllä aika ylpeä Oonasta:) Näyttelypaikalla Oona rauhoittui oikeastaan heti kun saatiin häkki kasaan ja Oona pääsi sen päälle, itseasiassa se taisi katsoa mallia "naapureista" kun se jäi tuijottamaan niitä ja kohta istui ja makasi samalla lailla kuin he:) Arvostelun voi käydä lukemassa tuloksissa..

1.11.
eilen satoi ensilumi, joka suli aamulla pois.Oona oli aivan ihmeissään ja kun tajusi että sillä lumella voi leikkiä, niin oli aivan innoissaan:) se pomppi ja yritti ottaa lunta kiinni, ja juoksi ja teki "äkki"pysäyksen jolloin lunta lensi tassuista ja taas sitä piti metsästää. Kun sitten piti lähteä sisälle ei oona olisi millään malttanut ja kun vihdoin sain sen houkuteltua sisälle, niin olisi ollut heti menossa takaisin. toivottavasti kohta saadaan pysyvä lumi maahan!

Oonalla on nyt murrosikä, välillä se ei osaa muka edes istua ja kaikkea täytyy kokeilla, vaikka tietää ettei jotain saa tehdä. Jouduimme pienentämään Oonan yksinolo aluetta, kun se oli käynyt kivasti pisulla sängyssä (jonne sillä ei ole kyllä mitään asiaa..)..nyt sitten saa olla vain keittiössä ja eteissessä. Onneksi ei kuitenkaan isoa pisua ollut tehnyt, vaan selvittiin "vain" sänkyvaatteiden pesulla..pahemmin se ei sitten ole tuhoja tehnytkään, vanhempieni luona se maistoi kiikun jalasta ja toivon että siihen ne tuhot jäisivätkin..

10.11.
aika menee todella nopeasti, nyt on ollut iltoisin kiireitä kun pitäisi saada työharjoittelu tehtävät tehtyä, ennen kuin palataan kouluun..viikko sitten tulin sairaaksi ja Oona oli harjaamatta reilun viikon..tänään sitten aloitin etupään ja arvata saattoi, että takkuja oli paljon, kun ne piti harjata jo viime viikolla. Takapää on onneksi helpompi, kun harjasin sen ennen flunssaa:) Pesullekkin tuo joutaisi, kun on ollut niin märkiä ilmoja, että tassukarvat ovat ihan harmaat..tulispa kohta pysyvä lumi. Suunnittelin, että mennään Oonan kanssa seuraavaksi Kajaanin näyttelyihin, pitäisi vain muistaa se ilomoittaa sinne ;)

21.11.
Oonalla alkoi juoksu perjantaina :) tuli ehkä hieman yllätyksenä, kun odotin niiden alkavan joskus keväällä..mutta kun tarkemmin miettii, niin onhan oona kuitenkin jo lähes 9kk. Vielä ei ole oikeastaan paikkoja sotkettu, mitä nyt muutama tippa siellä täällä lattialla. housuja ei vielä ole ja koska hienosti näyttää osaavan itsensä pestä, niin mitäpä niitä turhaan pitää. Pitää tieten kuitenkin tehdä housut, jotta pystytään kyläilemään, ilman että muiden lattiat on veressä:)

Oona on aikalailla oma itsensä, ainakin vielä. Kävimme puistossa Viivin kanssa ja siellä kyllä huomasi, että kauheasti piti merkkailla..vähän väliä piti kyykähtää pissalle vaikkei paljon mitään edes tullut:) Täällä on ainakin yksi hyvä puisto, jossa on kaksi eri aitausta, joista toinen on lähes aina tyhjillään, niinpä sinne pystyy menemään vaikka tytöt juoksuisia olisivatkin!

Kyllä niillä taas hauskaa näytti olevan, hirveä ähinä ja puhina, kun piti meiskata keskenään. Lähinnä Oonan ja Viivin leikkiminen on sellaista "leikki tappelua" ja jos vieraita koiria on mukana, niin sitten mennään takaa-ajo leikkejä

12.12.
juoksut on nyt loppuneet, muutenhan tuo oli aika normaali, mutta toiset koirat kiinnosti kauheasti ja piti päästä vähän väliä ulos vaikkei sitten edes ollut hätä..mutta piti vain päästä tarkistamaan että oliskos siellä jotain kivaa koirakaveria..

27.12.
joulu meni ja kohta vaihtuu uusi vuosi. Aatto illan vietimme jussin kotona, sillä heille tuli vielä joulupukki vierailulle. Oona pelkäsi pukkia, vaikka se kävikin tutustumassa häneen ennen kuin tuli sisälle. Tietenkin säikähti, kun pukki yhtäkkiä alkoikin puhua möreällä äänellä, vaikka ulkona oli puhunut tavallisesti. Saatiin kuitenkin oona houkuteltua kuvaan ennen kuin pukki lähti.

Oona on alkanut nyt aristelemaan vieraita? johtuu varmaan murrosiästä, sillä se "murisee" ja heiluttaa häntää yhtaikaa ja kohta on kuitenkin kaveri vieraan kanssa.. Iida on tietenkin opettanut haukkumaan vieraat, kun nostavat aina kauhean metelin kun joku kopistelee ovella. no tuo menee varmaan ohi ajan myötä..

Meillä kävi ennen joulua 10kk:n ikäinen tyttövauva kylässä ja oona tykkäsi siitä tosi paljon. Huomaa kyllä että rotu on lapsi ystävällinen. Oona meni hiljaa vauvan perässä kun se konttasi pois päin ja kun vauva pysähtyi niin oona meni makuulle ja oli ihan paikoillaan kun vauva otti karvoista tai nenästä kiinni:) Vauva jopa konttasi oonan nenän päältä ja oona makasi ihan hiljaa paikoillaan. Olisi varmaan uskaltanut jättää ne kahdestaankin, mutta olin silti varulta vieressä, ettei oona kaada/tönäise vauvaa vahingossa..ihmeellinen koira:)